Osaava lääkäri – mitä osaa ja mitä pitäisi?

Lääkärin ammatissa toimintaa säätelee suomalainen lainsäädäntö sekä 2014 uudistettu EU:n ammattipätevyysdirektiivi. EU:n jäsenvaltioiden on raportoitava tammikuussa 2016 miten ne ovat vieneet eteenpäin direktiivin toimia, kuten ammatillisen osaamisen varmistuksen. Lääkärin oikeus ja velvollisuus elinikäiseen oppimiseen, lääkärikunnan tasapuolinen kohtelu sekä lääkärin oikeusturva tulee muistaa ammatillisen osaamisen kuvaamisessa. Pro Medico pyrkii edistämään ammatillisen kehittymisen kuvaamisen läpinäkyvyyttä kutsumalla lääkärit keskustelemaan osaamisesta verkkosivulle osaavalaakari.fi. Verkkokeskusteluun pääsevät osallistumaan lääkärit fimnet-tunnuksin ja se on tarkoitettu lääkärikunnan sisäiseen ajatusten vaihtoon ja lääkärityön osaamisen määrittelyyn ja kehittämiseen.

Mitä lääkäri tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa?

Osaava lääkäri – hyvä hoito –seminaarissa 16.9.2014 Kansallismuseossa lääkäri- ja hammaslääkärityön kehittäjät ja kouluttajat antoivat arvokkaan panoksensa suomalaisen lääkärin osaamisalueiden määrittelyn aloittamiseksi. Alun perin kanadalainen viitekehys lääkärin osaamisalueista (CanMEDS) sisältää seitsemän osaa: tiedonhallinta ja oppiminen, professionalismi, vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, terveyden edistäminen, johtaminen ja lääketieteellinen osaaminen. Malli on käytössä muunmuassa lääkärien ammatillisen kehittymisen kirjaamisen välineessä, Taitoni.fi:ssä.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara pohti lääkärin osaamista potilaan ja poliitikon näkökulmista. Hänen lähtöoletuksensa terveydenhuollon muutokselle olivat, että tulevaisuudessa sairauksia ja hoitomahdollisuuksia on lisää, mutta rahaa ei tule olemaan enemmän käytössä. Jo nyt potilailla on käytössä sähköisiä seurantalaitteita terveyden seuraamiseen ja niiden yleistyminen on nopeaa. Automaattinen diagnostiikka voi osaltaan murtaa terveydenhuollon työnjakoa ja muuttaa potilaan roolia. Varsinkin yleislääkärin tietovaade on kohtuuton. Organisaatioiden pitää kehittey myös oppimisympäristöinä ammattilaisen uudenlaista oppimista tukeviksi. Soininvaara kysyi: Mihin lääkärikunnan pitäisi keskittyä? Vastaus jäi kuulijoiden pohdittavaksi. Yhteiskunnan paineet kasvavat ja lääkärikunnan on järkevää kehittää osaamiseen liittyviä asioita yhdessä ammattikuntana.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetusdekaani ja Duodecimin puheenjohtaja Anne Pitkäranta kertoi osaamisesta lääkärin uran eri vaiheissa. Ammattilaisen toiminnan ja ajattelun tulisi pyrkiä kohti itseohjautuvuutta, jolloin arjessa tunnistetaan ongelmia ja ratkotaan niitä osana omaa työtä. Erikoislääkäritutkinnon uudistuessa on hyvä pohtia, millaisia erikoislääkäreitä tarvitaan vuonna 2030. Tällä hetkellä meillä otetaan sisään yli 700 lääketieteen opiskelijaa ja erikoislääkäreitä valmistuu noin 600, joten erikoistumispaikoista tulee pulaa. Helsingin yliopisto on kerännyt numerotietoa erikoistuvista lääkäreistä.

Määritelmiä osaamisesta

Seminaarin osallistujat tunnistivat erilaisia toimintoja lääkärin osaamisessa alueittain. Kooste on luettavissa täällä.

Kristiina Patja ja Hannu Halila keskustelevat luentoyleisön kanssa lääkärin osaamisesta. 

Lääkärin osaamista kuvaavia julkaisuja