Millainen on osaava lääkäri? Mitä on ammatillinen osaaminen?

Pro Medicon järjestämässä Helsingin Lääkäripäivien tilaisuudessa keskusteltiin lääkäreiden osaamisesta.

Ammatillisuus: Lääkärin ammatissa - ammatillisuus toiminnan yllä

Dosentti Outi Kortekangas-Savolainen aloitti koulutustilaisuuden kertomalla käytännöllisestä ammatillisuudesta. Ammatillisuudella viitataan lääkärin työssä läsnä olevia eettisiä puolia ja ihmisten kohtaamisia. Ammatillisuus teoreettinen käsite, josta voi puhua kauniilla termeillä. Mutta kun ammatillisuudesta yrittää ottaa käytännössä otetta, se karkaa helposti ja otteen saaminen on vaikeaa.

Aikaisemmin ajateltiin, että ammatillisuus tavallaan tarttuu opintojen aikana opiskelijaan eikä sitä tarvitse opettaa. Nykyään on vallalla ajatus, että pelkkä hyvistä roolimalleista oppiminen ei riitä. Ammatillisuutta täytyy opettaa.

Ammatillisuuden oppiminen alkaa perusteista ja näkökulmaa laajennetaan vuosien aikana. Jo opintojen alkuvaiheessa olevat opiskelijat hahmottavat ammatillisuuteen kuuluvat roolit. Tärkeää on, että ammatillisuutta koskevia termejä ja keskustelua nostetaan esille, jotta he voivat tunnistaa ammatillisuuteen liittyviä asioita. Opiskelijat pitävät ammatillisuuden opetuksesta.

Terveyden edistäminen: Missä yhteiskunnallinen vaikuttaminen tarvitsee lääkäriä?

Professori Kari Reijula kertoi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Lääkäri voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti monella tavalla. Jokainen voi valita tavat ja tason jolla haluaa toimia. Lähinnä omaa kotia ovat kunnanhallitukset, -valtuustot ja lautakunnat sekä kolmannen sektorin terveys- ja kansalaisjärjestöt.

Toisaalta lääkärit vaikuttavat myös sairaanhoitopiireissä ja jatkossa SOTE-piireissä. Ylimpinä päättävinä eliminä ovat eduskunta, valiokunnat ja ministeriöt. Mitä erityistä lääkärillä on annetavana yhteiskunnalle? Terveys on kansalaisten ykköstoive elämässä. Terveyden kohentaminen on tällä hetkellä pinnalla. Ihmiset hakevat ohjeita, neuvoja ja keinoja terveyden kohentamiseen. Toisaalta rahoitusta suunnataan lähinnä sairauksien hoitoon ja huomattavasti vähemmän terveyden edistämiseen, vaikka terveyden edistäminen voisi olla tehokkaampi painopiste.

Lääkäreillä on tutkittua tieto terveyteen vaikuttavista asioista. Oleellista on esimerkiksi luotettava tieto siitä mikä on mahdollisesti terveydelle haitallista. Toisaalta esimerkiksi kaavoituksella voidaan vaikuttaa suotuisasti ihmisten liikkumiseen ja tähän voisi tarvita lääkärin näkemyksiä. Elintapojen, kuten alkoholin tupakan, vähäisen liikunnan ja epäterveellisen ravinnon aiheuttamat sairaudet aiheuttavat valtavia kustannuksia. Tarvitaan keinoja ongelmien ratkaisuun. Lääkärillä on halutessaan paljon annettavaa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa terveyden edistämisessä. Se edellyttää uusia toimintatapoja ja osaamista.

Kari Reijula puhui Lääkärin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta

Johtaminen: Miten resurssien ohjaaminen asiakaslähtoisesti tehdään arjessa?

Aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo Salmisaari kertoi palvelujen johtamisesta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen myötä tullaan tarvitsemaan uudenlaista johtamista. SOTE:n onnistumisessa oleellista on, miten eri toiminnot saadaan toimimaan yhteen. Puheenvuoro lähestyi ongelmaa asiakaslähtöisyyden kautta: terveydenhuollon perustehtävä tulee olla koko ajan mielessä muutoksissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä uudistettiin terveyspiirin johtamisjärjestelmä. Päätavoitteena oli perustehtävän kirkastaminen. Asiakas oli unohtunut organisaatiolähtöisessä kehittämistyössä. Potilaiden tyytyväisyys elämään ja pärjääminen nostettiin keskiöön. Tämän jälkeen organisaatio ja johtamisjärjestelmä valjastettiin palvelemaan tätä. Jonot minimoitiin ja potilaita otettiin sitä mukaan sisään kuin heitä tuli. Uudistuksen tulokset olivat mainioita: jonot poistuivat, henkilöstöpula loppui, asiakastyytyväisyys nousi, palveluasuminen vähentyi, kulut laskivat ja samalla rahalla hoidettiin enemmän potilaita.

Yhteistyötaidot: Lääkäri työyhteisön jäsenenä

Apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen kertoi lääkärin työstä työyhteisön jäsenenä Vantaan tartuntatautien yksikössä. Luento havainnollisti kuinka lääkärin työssä oleellista on pystyä oman työn ohessa ohjaamaan muiden työtä. Luennon keskeytti toisinaan kuviteltu sähköposti ja toisinaan näyttelijän havainnollistama puhelu. Oleellista on, että kykenee järjestämään työryhmän toiminnan siten, että tehtävät tulevat tehtyä tehokkaasti. Lääkärin ei tarvitse tehdä kaikkea. Ammatissa menestymisen ehdottomia tekijöitä ovat osaavat ja kokeneet hoitajat, arvostava esimies, yhteistyötaidot, viestintäosaaminen, hyvä kriisinhallintakyky. Ja ennen kaikkea lehmän hermot.

Kirsi Valtonen puhui lääkärin työstä työyhteisön jäsenenä

Tiedonhallinta ja oppiminen: Mitä mun pitää vielä osata?

Osastonlääkäri Mervi Väisänen-Tommiska kertoi henkilökohtaisesta matkasta elinikäisen oppimisen polulla. Vaikka jälkeenpäin kehittyminen voi vaikuttaa selkeältä, polut harvoin ovat suoraviivaisia. Etukäteen vain on vaikeaa arvata mitä kaikkea matkan varrella hankittua osaamista tarvitaan ja voi hyödyntää eteen tulevissa työtehtävissä. Elämässä lääkärintyön ulkopuolella hankitut taidot voivat olla oleellisessa asemassa. On vaikeaa oppia taitoja, joita ei tiedä tarvitsevansa.

Virtuallisten ympäristön haltuunotto ja rakenteiden jatkuva muutos tuovat uudenlaisia haasteita. Mutta lääkärin työssä on myös elementtejä, jotka säilyvät ennallaan. Kohtaaminen, kuunteleminen ja hoidon motivointi ovat edelleen tärkeitä. Omassa työssä kehittymisen kannalta oppimistarpeiden havaitseminen ja jatkuva kehittyminen ovat oleellisia.

Vuorovaikutus: Minun hyvä lääkärini

Syöpäjärjestöjen erityisasiantuntija Satu Lipponen kertoi kansalaisen näkemyksiä kohtaamisista lääkärin kanssa. Lipponen kertoi tavanneensa lääkäreitä monenlaisissa tilanteissa: potilaana, toimittajan, koulutuksissa, vapaa-ajalla ja työssään. Toiset ovat parempia kohtaamaan ihmisiä kuin toiset. Vuorovaikutusta voi kuitenkin oppia ja hyvistä vuorovaikutustaidoista on apua. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu uuden oppiminen. Se johtaa innostumiseen ja ideoihin. Hyvän vuorovaikutuksen aikana koetaan myönteisiä tunteita ja siitä jää hyvä mieli. Se sisältää reiluutta, oikeudenmukaisuutta ja ystävällisyyttä. Hyvän vuorovaikutuksen synnyttäminen ei aina ole helppoa. Esteistä ilmeisin on kiire.

Joskus lääkäri on asiallinen, mutta pälyilee eli ottaa heikosti kontaktia. Toinen ongelma voi olla, että lääkäri ei tulkitse potilaan kannalta oleennaista. Tietoa löytyy mutta siitä pitäisi pystyä tiivistämään oleellinen. Lääkärit ovat yleisesti ammatillisesti vakuuttavia, osaavia ja hyviä vuorovaikuttajia. Lipponen korosti, että sairaana ollessaan potilas odottaa ensisijaisesti hoitoa. On toki tilanteita, joissa vuorovaikutus on tärkeässä roolissa.

Osallistujilta kysyttiin ennen luentoja ja niiden jälkeen, mikä osaamisen alue on heistä haastavin. Kuvassa kooste vastauksista.