Lääkärien täydennyskoulutusvelvoite eri Euroopan maissa

Euroopassa seitseman maata kymmenestä seuraa lääkärien täydennyskoulutuksen toteutumista. Osassa maita lääkärinoikeuksien säilyttämiseen tarvitaan läpäisty arviointi määrävuosin. Käytössä olevat osaamisen seuraamisen ja arvioinnin menetelmät jakautuvat neljään ryhmään:

  • tiedollisen tason testaaminen (tentit, verkkokurssit)
  • osallistumisen mittaaminen (koulutuspäivät)
  • työympäristöstä kerättävä arviointi (auditoinnit, vertaisarvioinnit, 360°)
  • oman kehittymisen dokumentointi (kehityskeskustelut, portfoliot, oppimistietokannat).

Yleisimmin on käytössä lääketieteellistä tietoa mittaava tentti tai täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistumistodistusten osoittaminen viranomaiselle. Millään menetelmällä ei saavuteta aukotonta tai kaiken kattavaa arviointia. Keskeistä on tunnistaa ne lääkärit, joilla on toiminnassaan paljon kehittymistarpeita ja tukea heitä esimerkiksi täydennyskoulutuksella.

Millaisia seuraamuksia jos täydennyskoulutuskriteerit eivät täyty

Lääkäreiden ammatillisen kehittymisen seuranta Euroopassa

Euroopan Parlamentti hyväksyi 28.12.2013 päivitetyn Ammattipätevyysdirektiivin, joka säätelee terveydenhuollon ammattilaisten koulutus- ja pätevyysvaatimuksia. Se astuu voimaan kesällä 2014. Direktiiviteksti ei ole vielä saatavissa lopullisessa muodossaan. Merkittävimmät uudet asiat ovat EU-tason hälytysmekanismi terveydenhuollon ammattilaisista, joiden oikeuksia on rajoitettu tai poistettu, terveydenhuollon ammattikortin valmistelun aloittaminen sekä kielitaitovaatimusten tiukentuminen. Direktiivissä on ensimmäistä kertaa mainittu täydennyskoulutuksen sisällöistä (esim. tieteelliset, toiminnalliset, lainsäädännölliset ja eettiset sisällöt) sekä viitteellisesti minimivaatimuksista. Komission vastaukset kysymyksiin direktiivistä on luettavissa täältä.

Direktiivin tavoitteena on mm. parantaa kansalaisten mahdollisuutta saada tieto terveydenhuoltoammattilaisista yhdestä paikasta sekä varmistaa täydennyskoulutukseen osallistuminen ja helpottaa terveydenhuollon työvoiman väliaikaista liikkumista ja lisätä läpinäkyvyyttä terveydenhuollon ammattilaisten valvontaan jäsenvaltioissa. Komission Sisämarkkinat ja palvelut- osasto tekee parhaillaan selvitystä kansallisista käytännöistä, jonka perusteella jatkoa suunnitellaan. Komissio on kutsunut yhteistyöryhmän arvioimaan kansallisia toimia, käytäntöjä ja mahdollisesti jatkossa ohjaamaan ammatillisen kehittymisen käytäntöjä.

Valvonta Suomessa

Suomessa terveydenhuollolla on vastuu ammattilaisten osaamisesta ja sen tulee toteuttaa tässä omavalvontaa. Terveydenhuollon henkilöiden valvonta jakautuu kolmeen toimintakokonaisuuteen: yksittäistapausten jälkivalvonta, suunnitelmiin perustuva valvonta ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden ohjaus ja neuvonta sekä lausunnot.

Terveydenhuollon luvat, valvonta ja niihin liittyvä ohjaus (Valvira)