Pro Medico - ajankohtaista
Keskusteleminen edistää järjenkäyttöä ja oppimista terveydenhuollossa
Keskustelu on tilanne, jossa luodaan merkityksiä, yhteistyötä ja improvisoidaan uutta, kun yksilöt ajattelevat yhdessä. Terveydenhuollon toimintojen kehittämisessä ja organisaation oppimisessa keskustelu keskeinen väline. Keskustelun merkitystä ja muotoa terveydenhuollon kehittymisessä on tutkittu varsin vähän, mutta nyt kokeneet terveydenhuollon kehittäjät ovat koonneet kokemuksensa seitsemästä eri kehittämistutkimuksesta vuosilta 1994-2008 yhteen. Tutkimuksissa on ollut mukana eri otoksissa 242 terveydenhuollon toimintayksikköä. He haastavat terveydenhuoltoa tarkastelemaan toimintojaan uudella tavalla: tieto ei ole tärkeintä vaan oppiminen.
Kehittäminen ei toteudu kaavamaisesti suunnitelman mukaan vaan osallistuvien keskustelut muokkaavat aina lopputulosta. Jos terveydenhuolto ymmärretään lineaarisena prosessina, jossa erilliset toiminnot linkittyvät toisiinsa, keskustelulle ei jää helposti sijaa. Keskustelulle ei mallissa ole sijaa. Keskustelun avulla yhteisöt ajattelevat yhdessä ja organisoivat oppimistaan ja osaamistaan, mutteivät lineaarisesti tai rationaalisesti. Keskustelussa tavoite asemoidaan osallistujien näkökulmaan, käykö se järkeen ja luodaan yhteisöllinen tulkinta. Kumpikin vaatii kehittäjältä herkkyyttä kuunnella ja valmiutta muokata tavoitetta. Keskustelu on vastavuoroinen oppimistilanne, jota määrittävät ryhmänidentiteetti ja organisaation halu vastata keskustelussa nouseviin usein ennakoimattomiin tavoitteisiin.
Keskustelun ruokkimiseksi listataan syitä, jotka kuulostavat tutuilta kaiken kehittymisen esteiltä, kuten koettu ajanpuute, huono kuunteleminen, nopea ratkaisuhakuisuus ja moniammatillisuuden puute. Tutkijat hämmästelevät miten vähän terveydenhuollon ammattilaiset puhuvat työn tekemisen tavasta. Huono keskustelu voi olla kehittämisen jarru, mutta parhaimmillaan keskusteluissa syntyvät paremmat toimintatavat ja yhteiset merkitykset. Sitä voi sanoa myös oppimiseksi.
Kristiina Patja